Omasta yrityksestä nostettua osakaslainaa verotetaan pääomatulona


Osakkaat jäävät toisinaan velkaa omistamilleen osakeyhtiöille. Osakkaat voivat lainata yrityksestään rahaa, tai velkaa voi syntyä esimerkiksi yhtiön maksaessa jonkun osakkaan henkilökohtaisen menon. Tällöin on tärkeää tietää, että osakaslainasta voi joutua maksamaan pääomatuloveroa. Osakaslainasta pitää myös laatia velkakirja ja antaa vuosi-ilmoitus. Osakkaan tehtävänä on tarkistaa, että osakaslainat ja niiden takaisinmaksut on huomioitu esitäytetyllä veroilmoituksella oikein.

Laskin

Osakaslaina

Verotuksessa osakaslainalla tarkoitetaan osakkeenomistajan tai hänen perheenjäsenensä osakeyhtiöstä nostamaa rahalainaa. Tuloverolain (jäljempänä ”TVL”) 53 a §:n edellytykset täyttävä osakaslaina luetaan kokonaisuudessaan lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi, josta maksetaan nykyään 30 % tai 34 % tuloveroa (verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta veroprosentti on 34).

Osakaslaina on TVL 53 a §:n mukaan luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omistusosuus lasketaan lainansaajan verovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan

Osakaslaina verotetaan lainansaajan pääomatulona sen vuoden verotuksessa, jona laina on nostettu siltä osin, kun sitä ei ole maksettu takaisin. Nostamatta olevaa osakaslainaa ei siis veroteta pelkän lainapäätöksen perusteella. Jos osakaslainaa nostetaan, mutta se maksetaan ennen vuoden päättymistä takaisin yhtiölle, veroa ei tarvitse maksaa.

Pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksujen osalta lainansaajalla on oikeus vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona se osuus pääomatulona verotetusta osakaslainasta, jonka hän on verovuoden aikana maksanut takaisin (TVL 54 c §). Edellytyksenä on, että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Vaikka takaisinmaksu ei ole enää verotuksessa vähennyskelpoinen, ei velkasuhde lakkaa siviilioikeudellisesti viiden vuoden kuluttua nostovuodesta.

Pääomatulona verotettu osakaslaina voi tulla vain poikkeustilanteissa verotetuksi osakkaan saamana peiteltynä osinkona. Verotusmenettelystä annetun lain (jäljempänä ”VML”) 29 §:ssä säädetään peitellystä osingosta. Jos on ilmeistä, ettei osakaslainalla ollut takaisinmaksutarkoitusta alun perinkään, voidaan se kuitenkin katsoa verotuksessa osakkaan saamaksi peitellyksi osingoksi. Peitelty osinko luetaan osakkaan verotuksessa 75 % veronalaiseksi ansiotuloksi.

Osakaslainan takaisinmaksutarkoituksen osoittamiseksi on tärkeätä, että siitä on laadittu velkakirja, jossa osakaslainalle on määritelty takaisinmaksuaikataulu. Osakaslainan antamisesta tulee myös yhtiön hallituksessa tehdä päätös ja osakaslaina pitää merkitä yhtiön kirjanpitoon. Osakaslainan antamisesta ja takaisinmaksuista tulee myös antaa verohallinnolle vuosi-ilmoitukset asianmukaisesti.

Osakaslainan korko

Jos kyse ei ole TVL 53 a §:n mukaan pääomatuloksi luettavasta osakaslainasta, siitä on perittävä korkoa. Perimättä jätetty korko voidaan näissä tilanteissa verottaa osakkeenomistajalta VML 29 §:n 1 momentin mukaisena peiteltynä osinkona.

Osakaslainasta tulee periä korko ainakin seuraavissa tilanteissa:

  • osakaslaina nostetaan ja maksetaan takaisin saman verovuoden aikana, tai

  • kyseessä on ennen 3.4.1998 annettu osakaslaina, tai

  • lainansaajan omistusosuus yhtiön osakkeista ja osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa alle 10 %.

Verohallinnon osakaslainan verotusta koskevan ohjeen mukaan perittävän koron tulee olla vähintään valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron suuruinen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Jos peruskorko on negatiivinen tai nolla, osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa edellä mainituissa tilanteissa.


Kaisa Miettinen
Senior Trainee LL.M
PreLex

Uusimmat