Miksi perunkirjoituksen toimittamisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa?
Laki velvoittaa toimittamaan perunkirjoituksen kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on kuolinpesän perustava asiakirja. Perukirjasta ilmenee muun muassa kuolinpesän omaisuuteen oikeutetut henkilöt, kuolinpesän omaisuus sekä kuolinpesän velat. Kuolinpesä on oma varallisuus- ja vero-oikeudellinen subjektinsa: kuollut henkilö ikään kuin jatkaa varojensa ja taloudellisten vastuidensa osalta elämäänsä kuolinpesästruktuurina.
Miksi perukirja sitten laaditaan? Ensinnäkin perukirja toimii veroilmoituksena. Sen perusteella määrätään perintöverot, minkä lisäksi sillä on vaikutusta esimerkiksi vainajan omaisuuden myynnistä aiheutuviin luovutusvoittoveroihin, sillä perukirja määrittelee kuolinpesän omaisuuden hankintahinnat. Oleellista on tiedostaa, että useimmiten perintöverotus on kevyempää kuin omaisuuden myynnistä aiheutuva luovutusvoittoverotus. Kuolinpesän omaisuuden hankintahintana sitä myytäessä on se arvo, jolla omaisuuserä on perintöverotettu. Tämän päälle saatava voitto on luovutusvoittoverollista. Omaisuuden aliarvostaminen perintöveroja silmällä pitäen siis kostautuu, kun omaisuutta myydään. Jos perunkirjoitusta ei tehdä ajallaan ja perukirjaa toimiteta määräajan puitteissa Verohallintoon, on sanktiona veronkorotus.
Toiseksi perukirja kaikkine liitteineen tarvitaan, kun vainajan omaisuutta halutaan myydä tai jakaa perillisille. Omaisuuserän uusi omistaja ei voi kirjata omaisuutta nimiinsä ilman tätä aineistoa. Muun muassa Maanmittauslaitos on lainhuudon myöntämistä koskevissa käytännöissään erittäin tarkka ja muodollinen. Vasta täydellisellä sukuselvityksellä varustettu perukirja osoittaa aukottomasti, ketkä ovat vainajan perillisiä. Jokaisen perillisen myötävaikutus tarvitaan omistuksen siirtoihin.
Edelleen velkavastuuta koskevat näkökohdat ovat perukirjan laatimisen kannusteena. Jäämistöoikeudellinen lähtökohta on, että velka ei periydy. Kuitenkin vapautuminen ylivelkaisen vainajan veloista edellyttää perillisiltä perukirjan laatimista määräajan puitteissa.
Perukirjaan listataan vainajan lakimääräiset perilliset sekä mahdolliset testamentinsaajat. Perillisten selvittäminen edellyttää sukuselvityksen keräämistä. Mahdollinen testamentti tulee antaa tiedoksi vainajan lakimääräisille perillisille, jotka ottavat kantaa hyväksyvätkö testamentin vai eivät. Aivan oleellisia perunkirjoitusta varten tarvittavia taustatietoja ovat tiedot vainajan testamentista, henkivakuutuksista, avioehtosopimuksesta, avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta sekä vainajan osakkuuksista muissa kuolinpesissä.
Perukirjaan koostetaan koko vainajan ja lesken omaisuus sekä arvioidaan sen arvo. Tätä varten tarvitaan omaisuuden tarkennetiedot, saldotodistuksia ja mahdollisia arviokirjoja. Perukirjaan listataan niin ikään vainajan ja kuolinpesän velat, joihin lukeutuvat muun muassa hautajaiskulut. Veloilla on keskinäinen etusijajärjestys – vainajan ollessa ylivelkainen maksetaan kohtuulliset hautajais- ja pesänselvityskulut ennen vainajan elinaikanaan tekemiä velkoja.
Perunkirjoituksen tulee laittaa vireille henkilö, joka on parhaiten perillä vainajan taloudellisista olosuhteista. Lähtökohtaisesti tämä henkilö on leski tai rintaperillinen tai näiden jälkeen läheisin sukulainen. Testamentissa voidaan erikseen määritellä testamentin toimeenpanija, joka lähtökohtaisesti huolehtii myös perunkirjoituksen toimeenpanosta. Jos vainajalla ei ole perillisiä eikä kukaan huolehdi perunkirjoituksen toimittamisesta, toimeenpanee Valtiokonttori perunkirjoituksen.
Perukirjan laatiminen edellyttää sekä juridista että verotuksellista asiantuntemusta. Parhaimpaan lopputulokseen päästään, kun siitä huolehtii perhevarallisuusoikeuteen perehtynyt lakimies. PreLex Oy:n asiantuntijoiden avulla perunkirjoitus tulee toimitettua ammattitaitoisesti kaikki relevantit näkökohdat huomioiden.
Riku Teräväinen
Lakimies
PreLex