2022-02-25 - Sijoitusmarkkinat

Markkinakommentti 25.2.2022: Ukrainan tilanne


Sijoitusmarkkinat lähtivät laskuun Venäjän aloitettua sotatoimet Ukrainaa vastaan varhain torstaina 24.2.2022. Euroopassa pääindeksit olivat 4–5 %:n laskussa, kun taas Venäjän pörssi oli yli 30 %:n laskussa. Joukkolainamarkkinoilla vaikutukset olivat kaksijakoiset: turvasatamaksi miellettyjen valtionlainojen hinnat olivat selvässä nousussa korkotason laskun myötä, kun taas sekä matalamman että korkeamman luottoluokituksen yrityslainojen hinnat olivat vastaavasti laskussa luottoriskipreemioiden selvän leventymisen myötä. Kehittyvien korkomarkkinoiden lainojen hinnoissa nähtiin myös selvää laskua, erityisesti taalamääräisissä lainoissa.

Markkinakommentti 25.2.2022: Ukrainan tilanne.

Vaikutukset sijoitusmarkkinoihin ovat mielestämme hyvin ymmärrettäviä, koska talouden kasvukuva on tämän uuden tilanteen myötä selvästi heikentynyt, erityisesti euroalueella. Se, johtaako kiristynyt tilanne taantumaan vai onko kyse tilapäisestä, mutta vakavasta häiriötekijästä, on pääkysymys, johon sijoittajat nyt hakevat vastauksia. Historiallisesti vakavatkin geopoliittiset tapahtumat ovat yleensä johtaneet suhteellisen lyhyen aikavälin markkinamyllerrykseen, erityisesti tilanteessa, jossa talouden perustekijät ovat muuten kunnossa. Tässä tilanteessa näemme kuitenkin, että taantumariskit erityisesti Euroopassa ovat kuitenkin selvässä kasvussa.

Välittömät vaikutukset

Inflaatiopaineiden voimistuminen: Jos viimeisen kahden päivän aikana nähty öljyn ja kaasun hintojen nousu jatkuisi, se lisäisi eräiden arvioiden mukaan euroalueen kokonaisinflaatiota lähes prosenttiyksikön vuoden puoliväliin mennessä. Tämän lisäksi häiriöt keskeisten maataloushyödykkeiden tuotannossa ja viennissä voivat nostaa elintarvikkeiden hintoja entisestään. Se kuinka korkeaksi öljyn ja maakaasun hinta voi nousta, on paljolti kiinni tulevista pakotteista. Pahimmassa tapauksessa, jos energiatuonnin kieltäminen Venäjältä kuuluisi pakotteiden piiriin, voisi energian hinnoissa olla vielä selvää nousuvaraa lähitulevaisuudessa. Kohonneiden inflaatiopaineiden myötä kotitalouksien ja yritysten ostovoima on tämän kehityksen ajamana lyhyellä aikavälillä heikentymässä vaikuttaen negatiivisesti kokonaiskysyntään.

Odotukset EKP:n nopeasta rahapolitiikan kiristämisestä laskussa: Euroopan keskuspankki (EKP) totesi 24.2. seuraavansa tiiviisti Ukrainan tilannetta osoittaen valmiutensa puuttua tilanteeseen, mikäli markkinaolosuhteet heikentyisivät, etenkin reunamarkkinoilla. Arvioimme pankin ottavan varovaisemman kannan rahapolitiikan kiristymisen suhteen seuraavassa virallisessa kokouksessaan, joka pidetään 10.3. Keskuspankkien osalta tilanne on siis muuttunut yhä haastavammiksi: toisaalta yhä nouseva inflaatio vaatii nopeita toimia rahapolitiikan kiristämisen suhteen, mutta toisaalta sotatoimien mukanaan tuoma lisääntynyt epävakaus pakottaa varovaisuuteen.

Taloudelliset vaikutukset: Euroalueen suorat talousyhteydet Venäjään ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina ja ovat nykyään rajalliset. Viennin arvo on alle 1 % euroalueen BKT:sta, ja eurooppalaisten pankkien vastuut Venäjän suhteen ovat aggregaattitasolla alle 0,2 % kokonaistaseista. Energian hintojen nousu vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti kotitalouksien reaalituloihin ja vaimentaa reaalikulutuksen kasvua. Eurooppa voi kärsiä muita alueita kovemmin, jos se määrää Venäjää vastaan kovia pakotteita. Perusolettamamme on tässä vaiheessa, että EU kieltää joidenkin teknologioiden viennin Venäjälle ja asettaa pakotteita suuria venäläisiä pankkeja vastaan rajoittamalla niiden pääsyä dollareihin. Tämä vaikuttaisi kielteisesti joihinkin eurooppalaisiin yrityksiin, mutta sillä olisi lähes mitätön vaikutus euroalueen BKT:hen. Euroalueelle olisi isompi isku, jos länsimaat ottaisivat käyttöön kaikista rajuimman vaihtoehdon ja kieltäisivät Venäjältä pääsyn SWIFT-pankkimaksujärjestelmään ja/tai kokonaan kieltäisivät energian tuonnin Venäjältä. Pidämme toistaiseksi näitä vaihtoehtoja viimeisinä voimakeinoina, sillä vaikutukset tuntuisivat selvästi myös Euroopassa.

Euroopan pankkien tilanne hallittavissa: Euroopan pankkiosakkeet olivat eilen ymmärrettävästi jyrkässä laskussa, vaikka euroalueen pankeilla on keskimäärin vain rajalliset riskit liittyen Venäjään, keskimäärin noin 0,2 % taseesta. Joillakin pankeilla on kuitenkin selvästi suurempia vastuita. Esimerkiksi Itävallan Raiffeisen Bankin nettotuloksesta yli kolmannes tuli viime vuonna Venäjältä. Vaikka Raiffeisen erottuu joukosta, myös joillakin muilla eurooppalaisilla pankeilla on merkittäviä Venäjän toimintoja. Italialaisen Unicreditin venäläinen haara on yksi Venäjän suurimmista lainanantajista ja sen osuus konsernin nettotuloksesta on noin 5 %, kun taas ranskalaisella Société Généralella on tytäryhtiönsä kautta avoimia vastuita 18 miljardin euron edestä. Sekä Unicredit että Raiffeisen ovat kuitenkin ilmoittaneet, että niiden Venäjän liiketoiminnat rahoittavat itse itsensä, joten pakotteiden välitön vaikutus on suhteellisen rajallinen. Euroalueen pankkisektori kärsisi kuitenkin enemmän, jos Venäjä suljettaisiin pois SWIFT-maksujärjestelmästä.

Muutoksemme taktiseen allokaatioomme

Olemme sijoitusstrategioissamme laskeneet korko-osion riskitasoa useassa erässä helmikuussa ennen sotatoimien alkamista siirtymällä matalamman luottoluokituksen yrityslainoissa mittavaan alipainoon, pienentämällä korkeamman luottoluokituksen yrityslainojen painoa lievään ylipainoon sekä siirtymällä kehittyvien korkomarkkinoiden taalamääräisissä lainoissa alipainoon. Vapautuneilla varoilla kasvatimme edelleen rahamarkkinasijoitusten painoa merkittävään ylipainoon. Taktisen osakepainon osalta olemme neutraalissa painossa, mutta alkuviikolla pienensimme Pohjoismaiden ja USA:n painoa ja vastaavasti lisäsimme kehittyvien alueiden painoa neutraaliin painoon osakeosion sisällä.

Miten tästä eteenpäin

Historia on osoittanut, että osakemarkkinakehitys on sotatilanteessa hyvin kaksijakoinen seuraavan vuoden aikana ja paljolti kiinni siitä, kuinka pitkäkestoiseksi ja laajaksi sota muodostuu. Rajatumpi ja lyhytkestoisempi sota ei juurikaan vaikuta markkinatuottoihin, sillä vaikutukset talouden kasvukuvaan ovat suhteellisen rajalliset ja yhtiöiden tuloskasvuun vaikuttavat ajurit pysyvät aggregaattitasolla lähes muuttumattomina. Pitkäkestoinen ja laaja sota muuttaa luonnollisesti tätä asetelmaa ja laskisi osakemarkkinoiden tuottopotentiaalia radikaalisti. Yhtiöiden tuloskasvu on keskiössä tässä kehityksessä, joka pitkälti määrää osakemarkkinoiden tulevaa polkua. Tätä seuraamme luonnollisesti tarkasti.

Toni Iivonen

Toni Iivonen

Sijoitusjohtaja

050 573 2491

Erik Holmqvist

Erik Holmqvist

Päästrategi

050 549 5443