Markkinakatsaus marraskuu 2016
Trumpin muutos tulee, mutta millainen?
Demokraatit eivät uskaltaneet äänestää Bernie Sandersin muutoksen puolesta, vaan valitsivat Hillary Clintonin jatkuvuuden. Tärkeintä oli kuitenkin muutos, ei niinkään muutoksen sisältö, joten äänestäjät valitsivat Donald Trumpin Yhdysvaltain presidentiksi.
Taloudessa on ollut käynnissä neljä trendiä, joista jokainen riittää muuttamaan globaalin talouden kehityksen. Yhdysvaltain vallanvaihdolla on suora vaikutus kaikkien näiden megatrendien kulkuun.
Yksi keskeinen talouden ongelma liittyy päätöksenteon ajalliseen ulottuvuuteen. Kun pitkän aikavälin sijoittajien horisontti ulottuu yli 10 vuoteen, poliitikkojen horisontti ulottuu vain 2-5 vuoteen ja lyhenee riskien kasvaessa. Trump saa lyhyellä aikavälillä kasvun kiihtymään, mutta pidemmällä aikavälillä näkymät heikentyvät.
1: Poliittisen kentän muutos
Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos ei ole yllätys, kun katsoo, miten mediaanireaalitulot ovat kehittyneet suhteessa tuottavuuteen, kansantuote jakautunut työn ja pääoman välillä ja tulot jakaantuneet yhden ja 99 prosentin välillä.
Nykyiseen talouspolitiikkaan liittyy pitkään jatkunut yrityssektorin tukeminen kotitaloussektorin kustannuksella, mikä on johtanut epätasapainoon sektoreiden välillä. Vaurastuminen ei ole jakaantunut tasaisesti, mikä on johtanut tyytymättömyyteen sekä hitaaseen talouden kasvuun. Tällaiset olosuhteet johtavat tyypillisesti poliittiseen epävakauteen, jossa haetaan helppojen ratkaisujen jälkeen erilaisia, mutta edelleen helppoja ratkaisuja. Poikkeuksellisesti ilmiö ei ole paikallinen - vaan lähes globaali. Poliittinen riski on merkittävin Euroopassa, jossa se ei koske vain yksittäistä maata vaan koko euro-järjestelmää.
2: Ympäristön muutos
Ensimmäistä kertaa World Economic Forumin riskikartoituksessa ympäristöriskit ovat nousseet listan kärkeen. Listalla ovat nousseet laajasti elinympäristöön liittyvät riskit, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja ekosysteemien romahtaminen sekä vesikriisi.
Tulos kertoo suoraan, että riskit, joiden piti koskea tulevaisuutta, ovat saavuttaneet nykyhetken. Epäsuorasti voi päätellä hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun välisen yhteyden katkenneen. Kestävä kasvu tuo hyvinvointia - kestämätön ei.
Jos Trump toteuttaa uhkauksensa Pariisin sopimuksesta irtaantumisesta, Yhdysvallat vaarantaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Trump on suoraviivainen yritysjohtaja, joka haluaa kasvua nykyhetkessä, eikä painota pidemmän aikavälin kehitystä. Irtaantumisen vaikutukset liittyisivät suoraan päästöihin, mutta myös ympäristöteknologian kehitykseen.
3: Työmarkkinoiden muutos
Yhdysvaltain talouden mysteeri on ollut yleisen palkkainflaation vaisu kehitys. Jatkuvien työsuhteiden palkkainflaatio on kuitenkin noussut jo huippusuhdanteen tasolle, etenkin tuotannollisissa töissä. Kun uudet matalapalkkaiset ja tilapäiset työpaikat ovat syntyneet pääosin palvelusektorille ja samanaikaisesti teollisuudesta on hävinnyt hyväpalkkaisia työpaikkoja, yleinen palkkataso ei ole noussut normaaliin tapaan.
Globalisaatio on jatkanut työmarkkinoiden muokkaamista, mutta tällä hetkellä suurin muutos syntyy automaatiosta, joka saavuttaa kohta globaalit mittasuhteet. Kohtien 1 ja 2 ongelmat ovat saaneet globalisaation etenemään liian nopeasti, joten sen parempaa hallintaa on jo alettu pohtia.
Työmarkkinoiden muutos oli vaa’ankielen asemassa Yhdysvaltain vaaleissa. Trump yrittää siirtää työpaikkoja takaisin Yhdysvaltoihin protektionistisilla keinoilla, joiden kohteeksi joutuu erityisesti Kiina. Kiinan vahva mies, presidentti Xi tuskin tyytyy yksipuolisiin suojamuureihin, vaan vastaa kaupan esteisiin omilla kaupan esteillään. Trump voi jossain määrin pystyä palauttamaan työpaikkoja Yhdysvaltoihin, mutta kestävä ratkaisu ei ole suojamuurien - vaan osaamisen rakentaminen.
4: Rahapolitiikan muutos
Kahdeksan ultrakevyen vuoden jälkeen rahapolitiikan sisältöä ollaan miettimässä uudelleen. Trump on vastustanut ultrakevyttä rahapolitiikkaa, koska se on hyödyttänyt velallisia ja osakeomistajia, mutta pienentänyt säästäjien tuottoja. Liian kevyt rahapolitiikka on repressiivistä ja johtaa kohdan 1 mukaisiin kotitalouksien ongelmiin. Trumpin suuri infrastruktuuriin kohdistuva investointiohjelma on selvä merkki talouspolitiikan muutoksesta.
Kevyestä rahapolitiikasta ollaan siis siirtymässä kevyeen budjettipolitiikkaan ja kireämpään rahapolitiikkaan, mikä tarkoittaa velan kasvua ja korkeampia korkoja. Kolmekymmentä vuotta jatkunut velan supersykli ei siis ole vieläkään ohi. Ultrakevyt rahapolitiikka ei ole ratkaisu talouden rakenteellisiin ongelmiin, mutta Trumpin fiskaaliohjelma tulee ajankohtaan, jolloin korot ovat keinotekoisen alhaalla ja taloudessa on käytännössä täystyöllisyys. Ainut hallittu tapa talouden normalisointiin olisi hyvin hidas elpyminen, mutta nyt riskinä on inflaation ja korkojen liian nopea nousu.