Markkinakatsaus maaliskuu 2016
Mario Draghi taas kuljettajan penkillä
Keskuspankkipolitiikka nousi jälleen kerran sijoittajien huomion keskipisteeksi, kun Euroopan keskuspankki kokoontui 10.3.2016 päättämään rahapolitiikan suunnasta. Keskuspankin ohjauskorko laskettiin nollaan aiemmasta 0,05 prosentista ja pankkien talletuskorkoa laskettiin 0,1 prosenttiyksikköä 0,4 prosenttiin pakkaselle. Korkomuutokset olivat odotusten mukaiset, mutta velkakirjojen osto-ohjelman kasvattaminen 20 miljardilla eurolla kuukaudessa ylitti odotukset selvästi. Lisäksi keskuspankin arvopaperien osto-ohjelmaa laajennettiin koskemaan korkean luottoluokituksen yritysten velkakirjoja. Osana lisäelvytystoimia julkistettiin myös uusi nelivuotinen rahoitusoperaatio pankeille, jonka puitteissa pankit saavat keskuspankista käytännössä ilmaista lainaa. Tällä toimella on tarkoitus tukea pankkien luotonantoa.
Odotettua suurempi elvytyspaketti käänsi Euroopan osakemarkkinat hetkellisesti voimakkaaseen nousuun ja euro heikkeni selvästi dollaria vastaan. Keskuspankkipäätösten jälkeisessä lehdistötilaisuudessa keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vihjaili kuitenkin, että korot eivät todennäköisesti tulisi laskemaan nyt nähtyä alemmas vaikka korkotaso säilynee pitkään alhaisena. Kommentit käänsivät markkinat hetkessä päälaelleen ja erityisesti euro lähti vahvistumaan voimakkaasti. Samalla myös osakemarkkinat kääntyivät syöksyyn päätyen päivän päätteeksi pakkaselle. Seuraavina päivinä nähtiin nousua sijoittajien ehdittyä analysoida päätöksiä tarkemmin.
Keskuspankillamme elvytysvaraa
Kuva 1: Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankkien taseiden kasvu suhteessa 2008 puhjennutta finanssikriisiä edeltäneeseen tasoon. Yhdysvalloissa keskuspankki reagoi voimakkaasti finanssikriisiin rahapoliittisella elvytyksellä ja jatkoi taseensa kasvattamista vuoteen 2015 asti. Japanin keskuspankki on puolestaan ollut erityisen aktiivinen vuodet 2014 ja 2015. Kuvan perusteella voidaan ajatella, että Euroopan keskuspankilla on muita suuria keskuspankkeja enemmän varaa kasvattaa tasettaan vielä nykyisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa lainanannon lisäämistä pankkien kautta ja arvopapereiden ostamista markkinoilla. Näitä toimia onkin luvassa entistä enemmän keskuspankin kasvattaessa arvopaperien osto-ohjelmaansa.
Talouskasvu vahvemmin kuluttajan harteilla
Heikon alkuvuoden jälkeen tilanne osakemarkkinoilla on selvästi tasaantunut useimpien indeksien otettua kiinni suurimman osan alkuvuoden pudotuksestaan. Odotukset yritysten tuloskasvusta ovat synkentyneet viimeisten kuukausien aikana öljyn hinnan painuessa yhä alemmas samalla, kun yritysluottomarkkinoilla on kohdattu pienimuotoinen paniikki. Loppuvuoden tulokset olivat kuitenkin hieman ennusteita paremmat vaikka ne laskivatkin vuoden takaiseen nähden. Suurin osa yrityksistä voi edelleen kohtalaisen hyvin, vaikka maailmantalouden kasvu näyttää hidastuneen viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä yritysten tuloksia tukee erityisesti kuluttajien kysyntä ja monen kuluttajaa lähellä olevan yhtiön tulos jopa kasvoi viime vuonna vastoin yleistä trendiä. Länsimaisen kuluttajan ostomahdollisuuksia tukee edelleen parantuva työllisyystilanne, myönteinen palkkakehitys sekä halpa energia. Emme kuitenkaan voi jättää huomiotta arvontuotantoketjun alkupäässä olevien yhtiöiden ahdinkoa, mikä kertoo Kiinan talouden rakennemuutoksesta sekä yritysten haluttomuudesta investoida uuteen tuotantokapasiteettiin. Kaiken kaikkiaan erot toimialojen välillä ovat nyt poikkeuksellisen suuria.
Aleneva työttömyys luo uskoa
Kuva 2: Vaikka pörssit ympäri maailmaa ovat heiluneet tuntuvasti viime kesästä alkaen, on talous kuitenkin ollut elpyvässä trendissä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa jo useamman vuoden ajan. Yksi merkki talouden elpymisestä on alentuva työttömyysaste näissä maissa. Elpyvä talous on kuitenkin vain yksi tekijä tulevien arvopaperituottojen määrittämisessä, ja esimerkiksi korkeat arvostustasot ylläpitävät markkinoiden riskejä korkealla tasolla talouden elpymisestä huolimatta.
Britit pohtivat paikkaansa Euroopassa
Monien hyvien uutisten keskellä yhä tummuvia pilviä horisonttiin muodostavat kuitenkin poliittiset riskit, joihin olemme saaneet tottua Euroopassa viimeisten vuosien aikana. Iso-Britannia äänestää pysymisestä Euroopan unionissa kesäkuun 23. päivä ja päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia paitsi briteille itselleen, myös muualle Eurooppaan. Erityisesti finanssialan sääntely, energiapolitiikka, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus sekä ulkopolitiikka saattavat eriytyä Euroopan sisällä. Britannian ero EU:sta, eli ”Brexit”, on muuttunut etäisestä mahdollisuudesta vakavasti otettavaksi skenaarioksi. Tällä hetkellä useimmat vedonlyöntitoimistot povaavat Britannian unionissa säilymiselle noin 55 prosentin todennäköisyyttä.
Kiinassa ”päätettiin” talouskasvusta
Viime viikkoina on nähty voimakasta nousua teollisuusmetallien hinnoissa, kuten kuparissa ja rautamalmissa, samalla kun pelot Kiinan talouden nopeasta hidastumisesta ovat hieman lieventyneet. Odotukset hyödykemarkkinoiden elpymisestä saivat pontta maaliskuun alussa järjestetystä Kiinan kansankongressin kokoontumisesta, jossa vihjailtiin Kiinan pehmentävän talouden rakennemuutosta esimerkiksi käynnistämällä useita uusia infrastruktuurihankkeita talouskasvun ylläpitämiseksi. Rakenteellisiin haasteisiin, kuten pienentyvään valuuttareserviin ja valtionjohtoisten yhtiöiden yksityistämiseen, ei kansankongressissa juurikaan otettu kantaa. Emme näe näiden puheiden vielä kääntävän negatiivistä kierrettä perusteollisuudessa, joten pysyttelemme visusti erossa hyödykkeistä riippuvaisista yhtiöistä sijoituksissamme.
Huolet Kiinassa huojentumassa
Kuva 3: Alkuvuoden aikana Kiinan johdannaispörssissä kaupankäynnin kohteina olevat rautamalmi ja kivihiilestä jalostettu koksi ovat olleet nousussa. Tämä elpyminen on vain yksi esimerkki maailman raaka-ainemarkkinoiden hieman parantuneesta tilanteesta, jolla on merkitystä myös osake- ja korkomarkkinoille.
Markkinanäkemys lyhyesti:
