Kulta ja osakkeet, osa 2


Kulta on ikiaikainen arvonmittari

Kulta on toiminut tuhansia vuosia maksuvälineenä, materiaalina arvoesineissä, valuutan arvon mittarina, sijoituskohteena ja nykyisin sitä käytetään muun muassa elektroniikkateollisuudessa. Arvometalleihin pohjautuvat rahayksiköt olivat käytössä useimmissa maailman maissa aina 1900-luvun alkuun asti. Pankkien liikkeelle laskema setelien määrä vastasi pankkien holveissa olevaa arvometallien määrää. Nimellisesti kulta- tai hopeakantaa ylläpidettiin Yhdysvalloissa 1970-luvulle asti, mutta lopullisesti dollari irrotettiin kullasta elokuussa 1971. Nykyisin valuuttakurssit määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Näin on myös kullan osalta. Kullan kokonaiskysynnästä suurin osa, noin puolet, tulee koruteollisuudesta. Harkkojen ja kolikoiden valmistus sekä keskuspankkien ostot ovat vastanneet noin kolmasosaa kysynnästä ja teollisuuden osuus on vain 10 % luokkaa (Lähde: World Gold Council). Mutta miten kullan hinta on kehittynyt kultakannan jälkeisellä ajalla? Ja miten osakemarkkina on kehittynyt samaan aikaan?


Kullan arvonkehitys osakemarkkinoista poikkeavaa

70-luvulla nähtiin öljykriisi ja korkean inflaation jakso, jolloin osakemarkkinoiden hintakehitys oli vaatimatonta. Tammikuusta 1972 vuoden 1980 maaliskuuhun osakehinnat Yhdysvalloissa (S&P 500 hintaindeksi) laski koko ajanjaksolla -1,8 %. Samaan aikaan kullan hinta nousi 980,9 %. Osittain tästä juontaa ajatus, että kulta on historiassa ollut hyvä suoja inflaatiota vastaan.

Kulta ja osakkeet 1


Lähde: Bloomberg

Inflaatioon liittyvien ongelmien häipyessä ja teknologisen kehityksen sekä rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen ja kevyemmän rahapolitiikan myötä alkoi 80-luvulla voimakas ja pitkä nousukausi osakemarkkinoilla. Tätä nousua kesti aina 2000-luvun alkuun saakka, joka kulminoitui teknologiaosakkeiden arvostuskuplaan ja sitä seuranneeseen kurssilaskuun. Tuona aikana S&P 500 -indeksin hinta nousi yli 1000 %, kun taas kullan arvo putosi puoleen. Muidenkin raaka-aineiden hinnat putosivat tuona aikana ja aikaa kutsutaankin syystä suureksi raaka-ainetaantumaksi.


Kulta ja osakkeet 2


Lähde: Bloomberg

Samaan aikaan 2000-luvun alussa, kun osakesijoittajat kokivat kärsimystä kurssien laskiessa, alkoi raaka-aineiden megatrendi. Öljyn hinnan noustessa 20 - 30 dollarin tynnyrihinnoista aina 150 dollarin tuntumaan ja romahtaessa finanssikriisin yhteydessä, jatkoi kullan hinta nousuaan aina vuoden 2011 loppuun. 10 vuoden aikana kullan hinta nousi yli 500 %, kun osakehinnat Yhdysvalloissa pysyivät lähtökuopissaan.


Kulta ja osakkeet 3


Lähde: Bloomberg


Finanssikriisin jälkeen vuoden 2009 kurssipohjilta sekä viimeisen 5 vuoden aikana osakemarkkina on tarjonnut sijoittajille hyviä tuottoja. Tuona aikana kullan hinta on jälleen kerran puolittunut huippuvuosista. Tuona aikana kullan hinta on jälleen kerran puolittunut huippuvuosistaan. Kuitenkin esimerkiksi 2016 alkuvuodesta osakehintojen laskiessa kullasta on saanut merkittävää hajautushyötyä hinnan noustessa jopa 20 % ja toimiessa jälleen kerran turvasatamana epävarmuuden nostaessa päätään.


Kulta ja osakkeet 4


Lähde: Bloomberg


Pitkässä juoksussa 1972 vuodesta Yhdysvaltojen osakemarkkinaa laajasti kuvaava S&P 500 indeksi on tarjonnut sijoittajille n. 7 % keskimääräisen vuosituoton (ilman osinkoja), kun samaan aikaan kullan hinnan keskimääräinen vuosittainen arvonnousu on noin 8 %. Kullan ja osakkeiden keskinäinen korrelaatio on tuona aikana nolla (kuukausituotoista laskettuna) eli tuotot eivät ole olleet riippuvaisia toisistaan.


Kulta ja osakkeet 4


Lähde: Bloomberg

Hajauttamalla osan sijoituksista kultaan sijoittaja olisikin historiassa saanut merkittävää hajautushyötyä ja tuottoa sekä pääoman säilyvyyttä myös epävarmoina aikoina. Kullan ja osakehintojen kehitykset ovat tapahtuneet eri ajanjaksoilla. Varmistamalla hyvän tuoton myös heikkoina osakemarkkinavuosina sijoittajan ei ole kannattanut jättää kultaa huomioimatta. Myöskään kullan heikot kehitysjaksot eivät ole syöneet sijoittajan tuottoa osakekurssien noustessa noina aikoina voimakkaammin. Esimerkiksi hajauttamalla varansa 40 % kultaan ja 60 % S&P 500 -indeksiin sijoittaja olisi saanut noin 8 % vuosittaisen keskituoton, mutta tuoton ja riskin suhteen lopputulos olisi ollut huomattavasti parempaa (ja tasaisempaa) kuin kumpaankaan vaihtoehtoon tehty yksittäinen sijoitus.  



Uusimmat