2022-06-06 - Sääntely ja verotus

Kesähäät tulossa?


Kesä on suurten ja mieleenpainuvien sukujuhlien ja erityisesti häiden sesonkiaikaa. Hääjuhlan valmisteluissa helposti unohtuu, mistä avioitumisessa juridisessa mielessä on kysymys: avioliitto on varallisuusoikeudellinen sopimussuhde. Vaikka avioituminen ei useimmille merkitse konkreettisessa arkielämässä käänteentekevää olosuhteiden muutosta, oikeudellisessa mielessä ero avoparin ja avioparin välillä on kuin yö ja päivä. Vihkiminen merkitsee sopimussuhteen muodostumista, jonka jälkeen kaikki puolisoiden varallisuus on avio-oikeussäännöstön alaista.

Häät-1200-628

Hieman nurinkurisesti puolisoiden avio-oikeus aktualisoituu vasta avioliiton päättyessä. Avioliittoa koskevilla varallisuusoikeudellisilla säännöksillä ei ole juurikaan merkitystä avioliiton kestäessä niin sanotusta nimiperiaatteesta johtuen lukuun ottamatta joitain erityispiirteitä, kuten omaisuuden vallinnanrajoitukset ja puolisoiden keskinäinen elatusvastuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aviovarallisuussäännöstö voisi jäädä vaille merkitystä, sillä jokainen avioliitto päättyy aikanaan, joko eroon tai kuolemaan. Tuossa vaiheessa monille tulee yllätyksenä ikiaikaista perua olevan avio-oikeuden toteuttaminen.

Puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen merkitsee sitä, että avioliiton päättyessä kaikki puolisoiden omaisuus, riippumatta siitä kumman nimissä se on, lasketaan yhteen. Tästä summasta puolet on määrä, jonka kumpikin aviopuolisoista on oikeutettu saamaan. Puhutaan niin sanotusta puolittamisperiaatteesta. Avio-oikeus toteutetaan osituksella, jossa enemmän omistava puoliso suorittaa puolisoiden omaisuusmäärät tasaavan omaisuuserän, tasingon, vähemmän omistavalle puolisolle. Ainoan poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostaa lesken tasinkoprivilegi: enemmän omistavan lesken ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle. Ositus voidaan toteuttaa joko sopimalla tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän ja -jakajan toimituksella. Jälkimmäinen merkitsee pitkää ja hintavaa prosessia, joka ei lähtökohtaisesti ainakaan lisää osapuolten vaikutusmahdollisuuksia. Pitkittyvän ja riitaisan prosessin kohdalla yksi asia on varma: lakimiehet laskuttavat tekemänsä työn eikä omaisuutta päästä ”selvitystilan aikana” täysimääräisesti hyödyntämään – syntyy taloudellista tappiota.

Avioehto kannattaa laatia

Onneksi kaikkeen edellä kerrottuun voidaan vaikuttaa ennakolta. Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella määritellään, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä taas avio-oikeuden ulkopuolista. Toinen avioehtosopimuksen muuttuja koskee avioliiton päättymistapaa. Avioehtosopimuksessa määritellään, onko sopimuksen sisältö sama sekä erotilanteessa että kuolemantapauksessa, vai eroaako sisältö riippuen tavasta, jolla avioliitto päättyy.

Ehkä klassisin malli avioehtosopimukselle on avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto, joka on voimassa avioliiton päättyessä sekä eroon että kuolemaan. Tässä mallissa mitään omaisuutta ei siirry puolisoiden välillä riippumatta siitä, mihin avioliitto päättyy.

Toinen erittäin käytetty malli on, että kaikki puolisoiden lahjana, perintönä tai testamentilla saama omaisuus on määrätty avio-oikeuden ulkopuolelle, kun taas puolisoiden avioliiton kestäessä hankkima omaisuus on avio-oikeuden alaista. Tämä malli vastaa nykyisin monien oikeustajua. Vaikka malli koetaan usein oikeudenmukaiseksi, ei sen soveltaminen käytäntöön ole välttämättä helppoa: peritty ja omalla työllä hankittu omaisuus ehtii moneen kertaan sotkeentua keskenään ennen kuin avioehtoa lopulta sovelletaan.

Kolmas erityismaininnan ansaitseva malli on niin sanottu romanttinen avioehto. Tällaisessa avioehtosopimuksessa puolisoilla on täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen avioliiton päättyessä kuolemaan, kun taas erotilanteessa avio-oikeutta ei ole lainkaan. Malli on juridisteknisesti houkutteleva: ero ei laukaise raskasta ja usein oikeustajua koettelevaa ositusprosessia, kun taas kuolintapauksessa leskellä on kaikki avioliittolain ja perintökaaren takaamat oikeudet. Lisäksi silloin kun kuolintilanteessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, päästään ennen perinnönjakoa toteuttamaan ositus, jolla tapauskohtaisesti saavutetaan sekä lesken että perillisten kohdalla mittavia verohyötyjä perintö- ja lahja-, luovutusvoitto- sekä varainsiirtoverotuksessa.

Ennen avioitumista jokaisen pariskunnan olisi syytä selvittää, millainen avioehtosopimus toteuttaisi parhaiten heidän tahtonsa. Vaikka parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitusi olla tekemättä avioehtosopimusta lainkaan, tulisi avio-oikeuskysymys riittävällä tarkkuudella joka tapauksessa käydä läpi myöhempien yllätysten välttämiseksi. Nyrkkisääntöinä voi sanoa, että esimerkiksi uusioperheiden kohdalla sekä puolisoiden varallisuusolosuhteiden ollessa huomattavan epäsymmetriset, avioehtosopimuksen laatimiselle on painavia perusteita.

Häähässäkässä avioehtosopimuksen ruotiminen on niitä viimeisiä mielekkäitä keskustelunavauksia. Kuitenkaan avioehtosopimuksen laatiminen ei työmäärältään eikä hinnaltaan ole kuin murto-osa muista avioitumisen ajallisia ja taloudellisia resursseja syövistä kustannusriveistä. Kirjoitan tämän uutiskirjeen sekä lakimiehen että kokemusasiantuntijan roolissa: olen työssäni laatinut lukuisia avioehtosopimuksia, minkä lisäksi odotan omia kesähäitäni juhannuksena 2022.

Riku Teräväinen
Lakimies
PreLex Oy

Uusimmat