Kapitalisaatiosopimusten verotus perimystilanteessa kevenee
Kapitalisaatiosopimusten verokohtelu perimystilanteessa kevenee tuoreen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2017:195) johdosta.
Korkein hallinto-oikeus linjasi ratkaisussaan 19.12.2017 sitä, miten kapitalisaatiosopimuksen arvo määritetään perintöverotuksessa ja miten kapitalisaatiosopimuksen tuottoa verotetaan perillisten tuloverotuksessa. Jatkossa perimystilanteessa kapitalisaatiosopimukselle kertyneestä tuotosta ei makseta enää tuloveroa vaan ainoastaan perintövero.
Mikä on kapitalisaatiosopimus?
Kapitalisaatiosopimus on monipuolinen ja verotehokas sijoitusratkaisu, joka sopii pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Kapitalisaatiosopimuksen perusteella sijoituskohteista syntyvän tuoton verotus lykkääntyy sopimuksen päättymishetkeen. Kapitalisaatiosopimuksen sisällä voi sijoittaa useisiin erilaisiin sijoituskohteisiin ja vaihtaa sijoituskohteita ilman muutosten yhteydessä tapahtuvaa tuoton verotusta. Sijoituksille kertynyt tuotto voidaan sijoittaa edelleen ilman, että tuottoa verotettaisiin tässä välissä. Näin sijoittaja hyötyy lykätylle verolle kertyvästä tuotosta. Sopimuksen päättyessä sijoitetun pääoman tuotto verotetaan pääomatulona. Kapitalisaatiosopimus poikkeaa esimerkiksi sijoitus- tai säästöhenkivakuutuksista siinä, että kapitalisaatiosopimuksen perusteella ei vakuuteta ketään.
Aiempi verotuskäytäntö perimystilanteessa
Kapitalisaatiosopimuksen verotuskäytäntö on perustunut Verohallinnon ohjeeseen vuodelta 2016. Sen mukaan perintöverotuksessa kuolinhetken mukaisesta kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvosta, eli sopimukseen sijoitetusta pääomasta ja kertyneestä tuotosta, vähennetään ensin laskennallinen tuloverovelka kertyneen tuoton osalta. Vähennyksen jälkeen loppuosa kapitalisaatiosopimuksessa olevista varoista luetaan perintöveron alaisiin varoihin. Myöhemmin kapitalisaatiosopimuksen erääntyessä tai sopimuksen takaisinoston yhteydessä perillisen pääomatulona verotetaan määrä, joka ylittää perinnönjättäjän kapitalisaatiosopimukseen sijoittaman pääoman. Verohallinnon tulkinnan mukaan perinnönsaaja joutui siis sopimuksen päättyessä maksamaan perintöveron lisäksi tuloveron kapitalisaatiosopimukseen kertyneelle tuotolle. Tästä johtuen kapitalisaatiosopimukseen kertynyttä tuottoa on verotettu osittain kaksinkertaisesti.
Verotus perimystilanteessa KHO:n ratkaisun jälkeen
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu muuttaa aiempaa Verohallinnon ohjeistukseen perustunutta käytäntöä. Jatkossa perinnönsaaja maksaa perintöveroa kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvosta, eli sopimukseen sijoitetusta pääomasta ja sille kertyneestä tuotosta. Kuolinhetken takaisinostoarvosta ei enää tehdä laskennallisia tuloverovelan vähennyksiä. Tuloveroa perillinen maksaa jatkossa ainoastaan kapitalisaatiosopimuksen päättyessä kuolinhetken takaisinostoarvon ylittävältä osalta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu noudattaa johdonmukaisesti tuloverolain 51 §:n periaatetta, jonka mukaan suoritusta, joka on ollut jo perintö- tai lahjaverotuksen kohteena, ei voida enää verottaa tulona.
Esimerkki: Miten verotus käytännössä muuttuu?
Perinnönjättäjä on sijoittanut kapitalisaatiosopimukseen 300 000 euroa. Kuolinhetkellä kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvo on 400 000 euroa. Sopimuksen tuotto on siten 100 000 euroa. Perinnönjättäjällä on yksi perillinen, joka takaisinostaa kapitalisaatiosopimuksen pian perimyksen jälkeen sopimuksen takaisinostoarvon ollessa edelleen 400 000 euroa. Oletetaan, että perinnönsaaja ei saa muuta perintöä eikä hänellä ole muita pääomatuloja verovuodelta, jolloin kapitalisaatiosopimuksen takaisinosto tapahtuu.
Verotus ennen KHO:n ratkaisua:
Perillisen perintöveron alaisiin varoihin luetaan kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvo vähennettynä laskennallisella tuloverolla. Vähennettävä laskennallinen tulovero on 32 800 euroa, joten perintövero määrätään 367 200 eurosta. Perintöveron määrä on siten 48 452 euroa. Kapitalisaatiosopimuksen takaisinoston yhteydessä perinnönsaajan veronalainen pääomatulo on 100 000 €, josta perinnönsaaja maksaa tuloveroa 32 800 euroa. Kapitalisaatiosopimuksesta aiheutuva perintövero on siis 48 452 euroa ja tulovero 32 800 euroa. Verot yhteensä ovat 81 252 euroa.
Verotus KHO:n ratkaisun jälkeen:
Perinnönsaajan perintöveron alaisiin varoihin luetaan kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvo eli 400 000 euroa, josta perintövero on 53 700 euroa. Perinnönsaajalle ei muodostu veronalaista pääomatuloa. Kapitalisaatiosopimuksesta aiheutuva perintövero on siis 53 700 euroa ja tulovero 0 euroa. Veroseuraamuksia syntyy siten 27 552 euroa vähemmän kuin ennen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua.
Ratkaisun vaikutus lahjaverotukseen
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ei ollut kyse lahjaverotuksesta. Koska perintö- ja lahjaverotus kulkevat Suomessa käsi kädessä, voitaneen ratkaisua soveltaa myös lahjaksi annetun kapitalisaatiosopimuksen arvon määrittämisessä sekä lahjansaajan myöhempään tuloverotukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta johtaen lahjan arvoksi voidaan lahjaverotuksessa katsoa kapitalisaatiosopimuksen takaisinostoarvo lahjoitushetkellä. Kapitalisaatiosopimuksen erääntyeessä lahjansaajan saamaksi tuotoksi voidaan todennäköisesti laskea kapitalisaatiosopimukseen lahjoitusajankohdan jälkeen kertynyt tuotto.
Verohallinnon ohjeistus kapitalisaatiosopimusten verotuksesta on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun johdosta päivitettävänä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu otetaan huomioon perintöverotuksessa jo ennen ohjeen päivitystä. Ohjeessa otetaan todennäköisesti kantaa myös kapitalisaatiosopimusten lahjaverotukseen.
Kartoita tilanteesi asiantuntijoidemme avulla
Korkeimman hallinto-oikeuden linjaus muuttaa kapitalisaatiosopimuksen tehokkaaksi sijoitusvälineeksi myös perintösuunnittelun näkökulmasta. Kysy lisää kapitalisaatiosopimuksen tarjoamista eduista asiantuntijoiltamme. Asiantuntijamme auttavat sinua kokonaisvaltaisesti varallisuutesi verotukseen ja perintösuunnitteluun liittyvissä asioissa.
Lue lisää lakipalveluistamme
Teemu Pieviläinen
Johtava lakimies
Elite Laki Oy