Vesi on tulevaisuuden musta kulta

13. Joulukuu 2019

Vesi peittää yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, mutta siitä huolimatta YK on arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Täältä maailman vesirikkaimmasta maasta katsottuna voikin olla vaikea hahmottaa, että puhdas vesi on niukka ja katoava luonnonvara suuressa osassa maailmaa.

Vesipula korostuu nopeasti kasvavissa kehitysmaissa, joissa väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät veden kysyntää. Kun tähän lisätään kaksi megatrendiä, ilmaston muutos ja kaupungistuminen, ongelmat kasvavat aivan uusiin mittaluokkiin.

Esimakua tulevasta saatiin viime kesäkuussa, kun yhdeksän miljoonaa ihmistä jäi ilman vettä intialaisessa Chennain kaupungissa. Eikä Chennai ole ongelmansa kanssa yksin. Pohjavesi loppuu kokonaan kymmenissä intialaisissa miljoonakaupungeissa vuoteen 2020 mennessä, arvioi Intian valtion ajatushautomon raportti vuodelta 2018.

Maatalous kuluttaa globaalisti ylivoimaisesti eniten vesivaroja (70 %) ja teollisuudenkin osuus on lähes kaksinkertainen (19 %) verrattuna kotitalouksien vedenkulutukseen (11 %).1 Vesipula ei koske pelkästään kehittyviä maita tai ole niiden paikallinen ongelma, sillä esimerkiksi jokaisen suomalaisen käyttämästä vedestä 47 % kulutetaan ulkomailla maatalouden tai teollisuuden tarpeisiin.2

Vesihuollon turvaaminen ja kehittäminen ovat yhteinen globaali haaste, joiden avulla voidaan saada aikaiseksi merkittäviä inhimillisiä vaikutuksia. Sijoittajan näkökulmasta vesi tarjoaa lähivuosikymmeninä suuria kasvumahdollisuuksia. Alalla on kasvava määrä menestyviä yrityksiä, jotka esimerkiksi käsittelevät ja puhdistavat jätevettä, toimittavat vesihuollon infrastruktuuria tai kehittävät uusia, vettä säästäviä teknologioita. On arvioitu, että veteen liittyvään infrastruktuuriin on maailmanlaajuisesti investoitava 7 500 miljardia dollaria vuosina 2016–2030.3

#hyvänjarahantasapaino

 

 

Markku Aittola
Markkinointi- ja viestintäjohtaja
Elite Alfred Berg

 

Lähteet:
1) World Water Assessment Programme WWAP
2) Water Footprint Network 2012
3) McKinsey Global Institute, Bridging Global Infrastructure Gaps 2016

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset