Loppuvuoden muistilista verosuunnittelua varten

12. Marraskuu 2019

Kuluvan vuoden kääntyessä parhaillaan viimeiselle takasuoralleen nostamme esiin muutamia seikkoja, jotka monen verovelvollisen olisi hyvä lisätä muistilistaansa.

Vuoden 2018 verotuspäätös – tarkistithan päätöksen oikeellisuuden?

Verovuoden 2018 osalta verotus on valmistunut lokakuun lopussa (31.10.2019). Tämän jälkeen virheelliseen verotuspäätökseen on mahdollista hakea muutosta ainoastaan laatimalla kirjallinen oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Verovuodesta 2017 alkaen määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on ollut kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2018 verotusta koskeva oikaisuvaatimus tulisi siis tehdä viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Omaisuuden luovuttaminen verovuonna 2019 ja verotuksessa vahvistetut tappiot

Mikäli verovuoden 2019 aikana tehtävät omaisuuden luovutukset ovat voitollisia, on luovutusvoitoista maksettava lähtökohtaisesti pääomatuloveroa (30 tai 34 %). Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen tuloverolain (TVL) muutoksen myötä omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot voi vähentää luovutusvoittojen lisäksi myös muista pääomatuloista verovuonna tai viitenä seuraavana vuonna.

Huomioithan kuitenkin, että ennen vuotta 2016 syntyneet luovutustappiot vähennetään vanhan lainsäädännön mukaisesti rajoitetusti ainoastaan omaisuuden luovutusvoitoista. Käytännössä tämä tarkoittaa verovelvollisille sitä, että:

  • vuoden 2014 verotuksessa vahvistetut luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vielä tänä vuonna (2019) syntyvistä luovutusvoitoista, minkä jälkeen ko. luovutustappiot vanhentuvat, ja
  • verovuodelta 2015 vahvistetut luovutustappiot vanhentuvat vuonna 2020, mikäli niitä ei käytetä.

Arvopapereiden hankkiminen ja niiden luovutusjärjestys

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien arvo-osuuksien luovutusjärjestyksestä on säädetty, että arvo-osuudet tiettyyn omaisuuteen katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu, jollei verovelvollinen muuta näytä. Kyseessä on niin sanottu FIFO-periaate (First In - First Out), jota sovelletaan arvo-osuustilikohtaisesti.

Esimerkki:

Ostit kuusi vuotta sitten 2 000 A Oyj:n osaketta 5 euron kappalehintaan arvo-osuustilille 1. Vuonna 2019 ostat samalle arvo-osuustilille 1 500 A Oyj:n osaketta lisää (20 euroa/kpl). Jos myöhemmin (esim. vuonna 2020) myisit 500 A Oyj:n osaketta (esim. 25 euroa/kpl), verottaja katsoisi sinun myyvän 5 eurolla hankittuja osakkeita. à Tällöin luovutusvoitto olisi 10 000 euroa.

Vaihtoehtoisesti hankkimalla edellä kuvatussa esimerkissä tarkoitetut 1 500 A Oyj:n osaketta (20 e/kpl) eri arvo-osuustilille, voisit myöhemmin osoittaa luovuttaneesi tällä tilillä olleita osakkeita. Tämä pienentäisi veronalaisen luovutusvoiton määrää 7 500 eurolla, jolloin luovutusvoitto olisi 2 500 euroa.

Osakkeet pitää jo alun perin ostaa eri arvo-osuustileille. Osakkeiden luovutusjärjestystä ei voi muuttaa siirtämällä osaa niistä tililtä toiselle jälkikäteen. Arvopapereiden luovutusjärjestykseen liittyvät periaatteet on siis tärkeää huomioida jo arvopapereita hankkiessa osana sijoitustoiminnan verosuunnittelua.

Arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomat arvopaperit voidaan puolestaan yksilöidä siten, että verovelvollinen käytännössä itse päättää arvopapereiden luovutusjärjestyksen. Verovelvollinen voi esimerkiksi luovuttaa tietyt numeroidut osakkeet edellyttäen, että osakkeista on numeroitu osakekirja tai ne on numeroitu osakeluettelossa. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan tällöin vähentämällä osakkeen myyntihinnasta nimenomaan tuon tietyn osakkeen hankintameno. Tilanteessa, jossa luovutettuja arvopapereita ei voida yksilöidä edellä mainitulla tavalla, verovelvollisen katsottaisiin myyvän suhteellisen osan jokaisesta eri aikana ja eri hinnalla hankkimastaan osake-erästä. Vähennettävän hankintamenon määrä ja mahdollinen hankintameno-olettaman käyttö ratkaistaisiin jokaisen osake-erän osalta erikseen.

Ennakkovero ja lisäennakko

Yksityishenkilö maksaa ennakkoveroa yleisimmin vuokratulosta ja omaisuuden luovutusvoitosta. Veron määrä perustuu arvioon verotettavasta tulosta. Mikäli tulot tai vähennykset muuttuvat tai eivät vastaa aiempaa arviota, ennakkoveroa kannattaa muuttaa verovuoden aikana, jotta säästytään mahdolliselta jäännösverolta ja koroilta.

Jos et maksa riittävästi ennakkoveroa verovuoden 2019 aikana, sinun kannattaa hakea niin sanottua lisäennakkoa välttyäksesi jäännösverolta ja huojennetulta viivästyskorolta. Lisäennakkoa vuodelle 2019 voi maksaa ilman huojennettua viivästyskorkoa tammikuun 2020 ajan. Vuonna 2019 huojennettu viivästyskorko on 2,0 prosenttia. Korkoprosentti tarkistetaan vuosittain. Voit hakea ennakkoveron muutosta tai myöhemmin lisäennakkoa OmaVerossa.

Asiantuntijamme auttavat sinua sijoitustoimintaan ja sen verotukseen liittyvissä kysymyksissä.