Kumppanikommentti: Certior Capital – Koronakriisin vaikutuksista pääomasijoituksiin

9. Huhtikuu 2020

Certior Capital Oy on Elite Alfred Bergin yhteistyökumppani pääomasijoituksissa. Certior hoitaa Elite Alfred Bergin kanssa yhteistyössä perustetun Certior Private Equity Fund I -rahaston sijoitustoimintaa.

Certior Capital on seurannut tarkasti covid-19 -kriisin kehittymistä sekä kriisin vaikutuksia private equity- ja private credit -rahastojen portfolioyhtiöihin ja yleiseen sentimenttiin pääomasijoitusmarkkinassa.

Tätä tarkastelua varten Certior on käynyt läpi yli 20 pääomasijoitusrahaston covid-19 -vaikutusraporttia ja koostanut niistä tiedot yli 200 portfolioyhtiön koronakriisivaikutuksista. Tyypillisesti hallinnointiyhtiöt raportoivat kohdeyhtiöidensä yksityiskohtaisesta tilanteesta, covid-19 -vaikutuksista niiden liiketoimintaan, yhtiöiden kykyyn selviytyä pandemian välittömistä vaikutuksista sekä niiden herkkyydestä mahdolliseen pitempiaikaiseen koronakriisin aiheuttamaan taantumaan. Tässä tarkastelussa on pyritty tiivistämään informaatiota siihen, miten covid-19 -kriisi vaikuttaa eri toimialoihin ja erilaisiin liiketoimintamalleihin. Edelleen, koska erilaisia makrotalouden analyysejä covid-19 -vaikutuksista on runsaasti saatavilla, on tässä tarkastelussa pyritty keskittymään mikrotason havaintoihin, joihin Certiorilla on laajojen managerisuhteidensa kautta poikkeuksellinen näkymä.

Certior Capital on sijoitustoiminnassaan viimeisten vuosien aikana valmistautunut jonkinasteiseen taantumaan. Tästä syystä kohderahastojen portfoliot koostuvat enemmän alhaisemman riskin toimialoista. Erityisesti Certior Private Equity Fund I -rahastoon on valittu rahastoja, jotka keskittyvät tällaisiin toimialoihin, kuten liiketoiminnan palvelut tai ruokasektori. Vastaavasti on vältelty perinteisiä talouden sykleihin voimakkaasti linkittyneitä toimialoja, kuten kuluttajatuotteet, investointihyödykkeet tai rakennussektori.

Koronakriisi, kuten aiemmatkin kriisit, on omanlaisensa ja siihen liittyy muutamia erityispiirteitä, jotka ovat aiheuttaneet myös ennakoimattomia vaikutuksia yritysten toimintaan. Näistä merkittävin on luonnollisesti ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen, joka on aiheuttanut paitsi monien kuluttajapalveluiden (ravintolat, tapahtumat, matkailu) lähes täydellisen pysähtymisen, mutta myös vaikeuttanut merkittävästi monien ihmistyönä toteutettavien liiketoimintapalveluiden (IT-projektit, markkinointi) tuottamista. Samoin terveydenhuoltosektorin keskittyminen koronaviruksen torjuntaan on pudottanut ei-kriittisen terveydenhuollon kysyntää nopeasti, ja esimerkiksi tekonivelleikkausten määrä ja siten niihin tarvittavien tuotteiden kysyntä on romahtanut.

Kriisin nopeaa syntymistä kuvastaa hyvin se, että yrityslainojen kovenanttiongelmia odotetaan vasta vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen kovenanttitarkasteluissa, jotka tehdään heinä-elokuussa. Kovenantit on tyypillisesti sidottu viimeisen 12 kuukauden liiketoimintaan, ja siten maaliskuussa eskaloitunut koronakriisi on ensimmäisen kvartaalin tarkasteluissa kestänyt vasta alle kuukauden 12 kuukauden tarkasteluajasta. Tällä hetkellä kriisistä kärsineiden yhtiöiden huomio keskittyy hengissä pysymiseen ja likviditeetin turvaamiseen pahimpien aikojen yli. Pidemmän aikavälin vaikutuksia tullaan näkemään vasta tilapäisten liikkuvuusrajoitusten purkamisen jälkeen.

Kriisin erittäin nopea syntyminen näkyy toistaiseksi siinä, että jotkin syklisiksi mielletyt toimialat, kuten rakennussektori, eivät ole hidastuneet kovin paljon ja näillä sektoreilla toimivat alihankkijat ja tukkukauppiaat pystyvät varautumaan tulevaan hidastumiseen esimerkiksi varastojaan tyhjentämällä ja muuten likviditeettiä vapauttamalla.

Odotusten mukaisia vaikutuksia on nähty ohjelmistopohjaisissa liiketoimintapalveluissa ja toisaalta ruoka- ja päivittäistavarasektoreilla, jotka ovat toistaiseksi selvinneet ilman merkittäviä vaikutuksia. Vastaavasti investointihyödykkeiden ja kulutustavaroiden kohdalla on nähtävissä kysynnän laskua, kun yritykset ja yksityishenkilöt lykkäävät investointi- tai kulutuspäätöksiään.

Ihmisten liikkuvuuden jälleen helpottuessa on koronakriisin välittömistä vaikutuksista kärsineillä yrityksillä mahdollisuus toipua melko nopeasti, mikäli ne ovat pystyneet säilyttämään maksuvalmiutensa kriisin yli. Tämä näyttäisi toistaiseksi olevan mahdollista sekä kuluttaja- että liiketoimintapalveluyrityksille, jotka ovat pystyneet sopeuttamaan kulurakennettaan nopeasti. Näillä yhtiöillä palkat muodostavat merkittävän osan kuluista, ja valtioiden tarjoamat tukipaketit tarjoavat monissa maissa tukea erityisesti alemmin palkatuille kuluttajapalvelutyöntekijöille. Vastaavasti korkeamman lisäarvon liiketoimintapalveluissa kysyntä on lähinnä pienentynyt eikä loppunut kokonaan, mikä tarjoaa yhtiöille mahdollisuuden pysyä kannattavana rajatuilla lomautuksilla ja alihankkijatyön vähentämisellä.

Yllä oleva artikkeli käsittelee koronakriisin välittömiä vaikutuksia ja yritysten kykyä selviytyä niistä. Pidemmän aikavälin vaikutukset mahdollisine lyhyempine tai pidempine taantumineen tulevat vaikuttamaan yhtiöihin enemmän perinteisten mallien mukaisesti, joten analyysiä päivitetään kertyvän tietomäärän kasvaessa.

 

Timo Hara
Partner
Certior Capital Oy