Arvonlisäveron alaraja nousee 15000 euroon

9. Lokakuu 2020

Valtiovarainministeriö julkaisi elokuussa esityksensä vuoden 2021 valtion talousarvioksi. Lämmityspolttoaineisiin, alkoholi- ja tupakkaveroon kohdistuvien korotusten sekä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden pienentämiseen liittyvien toimien ohella talousarviossa ehdotetaan arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottamista nykyisestä 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden 2021 alusta alkaen. Alarajan korotuksen arvioidaan vähentävän verotuottoja vuosittain noin 20 miljoonaa euroa.

Tavaroiden ja palvelujen myynti on yleensä arvonlisäverollista. Mikäli yrityksen arvonlisäverolain mukainen liikevaihto tilikaudessa jää alle 10 000 euron, sen ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Tällöin yrityksen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa eikä raportoida arvonlisäveron piirissä olevia ostoja ja myyntejä Verohallinnolle. Vuoden 2021 talousarviossa kyseistä arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ehdotetaan siis korotettavaksi 15 000 euroon.

Arvonlisäverotuksessa ulkopuolelle on jätetty joitakin arvonlisäverolaissa erikseen mainittuja palveluita ja toimintoja. Yritys ei siis ole arvonlisäverovelvollinen, jos se myy ainoastaan lainsäädännössä arvonlisäverottomiksi luokiteltuja tavaroita tai palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut. Myös ainoastaan arvopaperikauppaa tai kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistamista, hallintaa tai vuokrausta harjoittava sijoitusyhtiö on pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollisuuden ulkopuolella.

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja saattaa aiheuttaa pienille yrityksille kannustimen pysytellä juuri rajan alapuolella. Motiivina rajan alapuolella pysyttelemiseen ovat yleensä arvonlisäverovelvollisuuden aiheuttamat hallinnolliset kustannukset. Nämä kustannukset saattavat olla pienelle yritykselle hyvin merkittäviä. Tyypillisesti arvonlisäverovelvollisuuden alarajan alapuolella toimivat yritykset ovat pieniä palvelualojen yrityksiä. Hallituksen tavoitteena arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamisessa onkin edistää pienyrittäjyyttä ja sitä kautta myös työllisyyttä.


 

Teemu Pieviläinen
Lakimies, veroasiantuntija
PreLex Oy