Ajatuksia kriisistä ja varautumisesta tulevaan

6. Toukokuu 2020

Koko maailmaa koetteleva koronapandemia on täyttänyt mediat ja muuttanut useimpien arjen merkittävällä tavalla. Se herättää monia tunteita ja ajatuksia. Lähes reaaliaikainen tilastointi sairastuneista ja menehtyneistä nostaa helposti esiin primitiivisen pelon uuden tuntemattoman vaaran uhatessa. Olen kuitenkin monta kertaa viime viikkoina jäänyt miettimään meneillään olevan kriisin suhteellista vakavuutta muihin läsnä oleviin uhkiin verrattuna.

On selvää, että uhka on erityisen vakava riskiryhmille ja jokainen turhaan menetetty ihmishenki on korvaamattoman arvokas. Samalla mietin kuitenkin, että onko epäsovinnaista pohtia, miksi hyväksymme helpommin päihde- tai liikennekuolemat tai niihin liittyvät riskit? Tilastokeskuksen mukaan Suomessa menehtyi vuonna 2018 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen 1 683 henkeä. Lisäystä edellisvuoteen oli 125 henkeä, joka vastaa kirjoitushetkellä yli puolta Suomessa rekisteröidyistä koronakuolemista. Ajattelemmeko, että alkoholikuolemat ovat yksilöiden vastuulla ja siksi niihin ei tarvitse reagoida samalla voimalla? Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että reagointimme ei ole mitoitettu uhan vakavuuden mukaan vaan teemme nyt poikkeuksellisia toimenpiteitä, koska emme ole elinaikanamme kohdanneet vastaavanlaista uhkaa. Virus ei valitse uhrejaan ja kukaan ei ainakaan pandemian alussa tiennyt, miten vakavasta uhasta on kysymys. Emme edelleenkään tiedä, miten tauti tarttuu, miten monelle se aiheuttaa vaikean sairaalahoitoa vaativan taudin ja miten moni menettää henkensä taudin seurauksena. En kadehdi päättäjiä, jotka tekevät poikkeuksellisia päätöksiä epävarman ja vaikeaselkoisen tiedon varassa. Valittavana on vain huonoja vaihtoehtoja.

Tällaisella hetkellä olisi kuitenkin tärkeää analysoida ja verrata eri vaihtoehtoja huomioiden myös niiden pitkäaikaiset vaikutukset. Tehtyjen toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat valtavat ja se tulee varmuudella johtamaan pitkäaikaisiin terveydellisiin seurauksiin. Olisi naiivia ajatella, että emme joudu säästämään terveydenhuollosta, kun nyt jo tiedämme, että julkinen talous velkaantuu ennätysvauhtia. Kriisiä seuraa todennäköisesti taloudellinen taantuma ja siitä pysyvä korkeampi työttömyys sekä sen lieveilmiöt. Tämä näkyy väistämättä myös kansanterveydessä, kuten tiedämme esimerkiksi 90-luvun laman kokemusten perusteella.

Olen ilolla toivottanut tervetulleeksi valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtaman exit-työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia, miten koronaviruksesta johtuvia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja voitaisiin rajata. Toivottavasti toimenpiteet pystytään tämän avulla kohdentamaan mahdollisimman järkevästi huomioiden myös toimenpiteiden talous- ja sosiaaliset vaikutukset. Voisiko esimerkiksi ajatella, että olisi kannattavaa tukea ja suojella erityisesti riskiryhmiä ja investoida sairaanhoitokapasiteetin kasvattamiseen ja mahdollistaa näin yhteiskunnan pyörien pyöriminen normaalimmin?

Ikävä kyllä koronavirus ei tule olemaan viimeinen terveyttä uhkaava pandemia, eikä myöskään ainoa uhka elinympäristössämme. Ilmastonmuutos, puhtaan veden puute ja kasvava eriarvoistuminen ovat esimerkkejä muista uhkatekijöistä, jotka vaativat toimenpiteitä ja uusia toimintatapoja, jotta vältämme pahimmat uhkaskenaariot. Näidenkin osalta tarvitaan analyysiä ja ajattelua, jossa huomioidaan ympäristö-, sosiaaliset- ja taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä ja sovitetaan toimenpiteet ja teot sen mukaan.

Toivon, että Elite Alfred Berg voi vastuullisena sijoittajana kantaa pienen kortensa tähän kekoon sijoittamalla asiakkaamme varat tuottavasti sellaisiin yrityksiin ja kohteisiin, jotka ovat tämän analyysin tehneet huolella ja rakentaneet liiketoimintansa ja strategiansa huomioiden tarpeen toimia vastuullisesti kaikkia sidosryhmiä ja ympäristöä kohtaan. Uskon, että toimimalla näin aloitamme hyvän kierteen, mikä mahdollistaa paremman tulevaisuuden yhteiskunnalle, yrityksille, yhteisöille, yksilöille ja ympäristölle.

 

 

Daniel Pasternack
Toimitusjohtaja
Elite Alfred Berg